torstai 24. huhtikuuta 2014

Kevään puuhasteluja

Kuusiviikoisten poikasten koulutus aloitettiin. Ulos pitää lähteä aamusta ja sisälle tulla illalla. Luultavasti oppii muutamassa päivässä.



Taitaa olla aika jännään pienen kanan mielestä.


Kalkkunoita ei viitsi opettaa kulkemaan luukusta, voisi olla parin viikon päästä hieman hankalaa. Kalkut muuttaa hetken päästä isojen kalkkunoiden kanssa valimoon.



Kun on tarpeeksi tilaa, pääsevät pienet alta pois ja näin ei tule yhteenottoja.


Lemmikkikalkkuna hyppäsi olkapäälle(sellaiseksi itseänsä taitaa luulla).

Siinä se keikutteli.


Ankat oli ensimmäisen kerran ulkona. Laitoin lämpölampun ja tuulensuojan pieneen häkkiin.


Sain naapurilta luvan käyttää vanhaa pellonpohjaa. Kynsin ja lanasin sen.


Jos siinä saisi kasvamaan jotain heinää ja auringonkukkaa linnuille.


Muutama aari tuli.


Pyöräkin alkaa olla retkeilykunnossa.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen oikeilla tipuilla


Viikon vanhat kalkkunat n.150g kappale.


Kalkkunan tiput ei pistä pahaksensa sylissä oloa.



Melkoista kokoeroa, ankka painaa 240g. Ankat ei pidä ihmisistä muuta kuin ruokkijoina.


Rääpäleenä syntynyt voi hyvin, mutta on pienempi kuin muut.

Aamuinen näkymä keittiön ikkunasta, kun on tultu kärkkymään herkkupaloja.
Kuvasta puuttui kaksi kääpiökanaa ja niiden kukko, muuten koolla on meidän täyskasvuiset. Nyt poikasia on 14 ja niitä tullee vielä luokkaa 40, jos hyvin menee.



sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Tipuja

Toinen konehaudonta on mennyt melko huonosti, sähkökatkos, lämmityslampun hajoaminen ja lopuksi munakori romahti koneen pohjalle. Lisäksi kaikki viisi pronssikalkkunan munaa oli tyhjiä. Olin jo menettänyt toivoni saada poikasia.
No, onneksi toisin kuitenkin kävi.

Kaksi virkeää kalkkunan poikasta tuli, kolme lähes valmista poikasta menetettiin.


Ankanpoikasia tuli kolme ponnekasta ja yksi onneton, joka on kuitenkin päättänyt pärjätä ja vahvistunut kovasti. Kolme lähes valmista näitäkin menetettiin.





Nämä pekingin-ankat ovat suloisia ja kovin touhukkaita.


Yksi kääpiökanakin tuli. Haudontakone on toimiva, täytyy ennen seuraavaa haudontaa hieman parannella sitä. Seuraavaa kertaa varten on jo varattu hanhia, pronsseja ja toivottavasti saadaan myös omien kalkkujen munia runsaasti.

Suutarin kone jäi vuosia sitten nurkkaan, kun se lakkasi toimimasta. Sain toisen koneen varaosiksi, siitä sain myös alaosan, joka on poljettavaa mallia. Sähkömoottori ei mielestäni kuulu näihin, sen kanssa on vaikea ommella.


Alaosa oli melko heikossa kunnossa, joten ensin entisöin sen. Sain lisäksi osat tuon käsipyörän muuttamiseksi tuohon eteen. Nyt toimii ja on kiva käyttää. Täytyy opetella tuolla neulomaan, ei ole ihan yksinkertaista.






keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Ensimmäinen melontalenkki merellä

Tälle keskiviikkopäivälle oli luvattu 6 m/s maatuulta ja aurinkoista, joten päätin lähteä testaamaan uutta kajakkia ensikertaa merelle. Jo peruslenkikseni muodostunut Halluskerin kiertäminen oli tavoitteena.


Alkumatka meni tunnustellessa ja myötätulessa surffaillessa. Ensimmäinen havointo oli, että kun on pitempi paatti, tuulipintaakin on enemmän.



Vaikka maalla olisi jo lämmintä, pienelläkin tuulella tuolla on kylmä ja erityisesti pään ja niskan suojaamiseen täytyy kiinnitttää huomiota.



Tarkoituksenani oli hiukan varoa kajakin pohjaa, mikä osoittautui ensimmäisessä rantautumisessa taukopaikallle mahdottomaksi. Lyhyellä vesivehkeellä on keulan ollessa maissa itsekkin lähempänä rantaa, mutta tällä ei käynytkään niin helposti,siis keula edella kivikkoon, niin että rutisee.


Kaisloista näkyy tuulen voimakkuus ja homma alkoi mennä hieman totiseksi. Keula läpäisi aallot hienosti, mutta vasten puhalta tuuli löi pärskeet naamalle. Olin tyhjentänyt istuinkaukalon tauolle tulessa, mutta unohtanyt tulpat auki, vanha oli itsestään tyhjentyvä. Kun lähdin liikkeelle, oli sylissäni 50 litraa jääkylmää merivettä. Uuden rantautumispaikan löytymiseen meni jonkun aikaa ja silloin oli todettava, että kuivapuku antaa vain hieman lisäaikaa pelautumiselle, alkoi nimittäin tulla kylmä. Sain vedet pois ja pääsin perille. Olin ollut vähällä kaataa kajakkini, joten perillä rannassa kokeilin, kuinka helposti mennään nurin. No, todelle helposti. Samalla harjoittelin kaatumistilanteesta selviytymistä. Oli kaikenkaikkiaan tarpeellinen henkinen ja fyysinen tyhjennysharjoitus, ei tarvinnut enään loppupäivästä muuta puuhata.



maanantai 7. huhtikuuta 2014

Uuden kajakin käyttöönotto

Nyt oli sunnuntaina hyvä hetki laskea uusi peli vesille. Selästä iski taas hermot jumiim ja näin sain annettua nikamille liikettä.



Aluksi oli totuttelemista epävakauteen muutama minuutti.


Tämä on hyvin erilainen, kuin aikaisempi lyhyt ja leveä pulkka.


Tällä on varmasti kiva lähteä merelle retkelle, kun saa selän kuntoon. Hieman riskaapelia lähteä melomaan, jos nippanappa pääsee omin voimin tuosta ylös.

Testasin myös uudet kelluntaliivit


Vaikka kuivapuvun alla oli kohtuullisesti vaatetta, kylmyys alkoi hiipimään läpi. Tuolla muutama asteisessa vedessä on aina lähtö lähellä.



Niin kauaa ei ole hätää, kun ei kastele päätänsä. Huomaan kunnon lämmittävä karvalakki.




sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Taas konehommia.

Tein pyörään uudet sähköt ja niputin koeajoa varten.


On siinä aika kova homma.


Olin ruokkimassa tipuja, kun kalkkuna pyrähti kädelle ja kiipesi kainaloon. Noista pitäisi tulla syötävää.


Raivattiin mökillä pajukko pois  ja tehtiin niistä risuaita.


Näkymä joelle on kaunis. Tuosta on hyvä kalastaa.