sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Taas konehommia.

Tein pyörään uudet sähköt ja niputin koeajoa varten.


On siinä aika kova homma.


Olin ruokkimassa tipuja, kun kalkkuna pyrähti kädelle ja kiipesi kainaloon. Noista pitäisi tulla syötävää.


Raivattiin mökillä pajukko pois  ja tehtiin niistä risuaita.


Näkymä joelle on kaunis. Tuosta on hyvä kalastaa.




tiistai 18. maaliskuuta 2014

Takatalven hienot valoisat päivät


Ollaan haaveiltu mökkipaikasta tuon joen rannalta. Tänään näin naapuriani ja rohkaisin mieleni. Kannatti, nyt meillä on mökki joen rannassa, noin 900 metrin päässä. Ei paha mökkimatka.


Paikka on ollut jokusen vuoden käyttämättä ja piha päässyt hieman villintymään. Mökki itsessään ei ole kaksinen, mutta se ei ole pääasia. Suunnittelin tekeväni siirrettävän saunan tuonne. Tuossa on kiva kesäiltana rillailla ja katsella majavien puuhasteluja.


Tiput ovat pysyneet hengissä ja kasvaneet kovasti. Kuusi vuorokautta ja 124g painoa, aika hyvin kalkkunan alulta.



Uolevi otti hieman matsia. Ei kannattasi alkaa isommilleen. Todennäköisesti tuo alle kiloinen rääpäle kävi Pörtsin, noin 15kg kalkku-ukon kimppuun ja huonosti kävi. Tuntuu vaan tulevan aina selkäsaunan jälkeen entistä rohkeammaksi. Tuo todennäköisesti menettää henkensä vielä tuolla touhulla.





Mopo edistyy, koeajo lähestyy.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

V2 murinaa

Olen rakentanut fillaria siinä toivossa, että huhtikuun alussa se olisi testiajokunnossa. Tein pakoputken ja ilmanputsarikotelon sisäosat ja aloitin sähköjen asentamisen.

Nyt on jo valot edessä ja takana ja vilkut toimii. Sain eilen mopon käyntiin ja äänet vaikuttivat asiallisilta.

Heräsi henkiin.

 

Linnunpoikasista saa hieman huonoja kuvia infrapunalampun alla, mutta saldo ensimmäisestä haudonnasta itsetehdyllä koneella oli kaksi kalkkunaa ja viisi kananpoikasta. Kaksi kalkkua ja yksi kana ei kehittynyt.



Kuvassa kaksi raidallista kalkkua, yksi musta kana ja kaksi mustaa kääpiökanaa.


Kyllä on söpöys huipussa muutaman minuutin ikäisellä kalkkunalla.


Oli pakko siirtää ne aika pian koneesta, koska olivat yllättävän ponnekkaita etenijöitä. Näitä kun saisi onnistumaan. Siinä saattaa olla meidän ensi joulun palvikalkkuna.

Seuraava annos on jo koneessa.


Kävin ostamassa kymmenen ankamunaa ja kuusi pronssikalkkunan munaa, lisäksi tuli muutama omien kalkkujen muna lisäksi.
Pitää tehdä jatkokehitystö haudantakoneeseen, jotta saisi enemmän munia samalla kertaa. Olen todennut, että täytyy opetella kalkkunoiden keinohedelmöitystä, jotta pystyy takaamaan siitosmunien tulon. Amanda-kalkku ei päästä tuota meidän pronssikukkoa lähelleen.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Uusi paatti

Kävimme Welhonpesästä noutamassa syksyllä tilaamani kajakin.


Tuolla oli arviolta satoja kajakkeja ja kanootteja. Onneksi en saanut päähäni mennä paikanpäälle tutustumaan tarjontaan. Ei olisi tullut mitään.
Laaja-alaisen nettitutkimuksen jälkeen päädyin ranskalaiseen pulkkaan.


Siinä se on, Dagin Mid-way. Vaikuttaa hyvältä, pitäisi olla huomattavasti aikaisempaa nopeampi. Voi olla hieman opeteltavaa, kun on tottunut äärettömän vakaaseen peliin, tuo ei sitä ole.


Samalla reisulla sain vanhemmilta joululahjan, kunnon melontaliivit.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Melontakauden avaijaiset

Keskiviikkona 7.3 oli oiva hetki aloittaa melonnat tälle sulalle kaudelle. Kiskoin kuivapuvun pääle, vaihtovaatteet vesitiiviiseen pussiin, mehua pulloon ja menoksi. Työntelin nelisensataa metriä kajakkia kottikärryillä ja sitten vedin sänkipeltoa pikin parisataa metriä pulkkaa perässäni. Joki on auennut pääosin viime perjantaina, joten oli odotettavissa jäätä jossain kohdissa. Merelle ei olisi vielä päässyt, koska alajuoksulla oli ihan vielä kunnon jäisiä kohtia.


Mietin hetken, miten tuosta pääsee likkeelle ja päädyin hauskoista kotiviedoista tuttuu konstiin laskea kajakilla veteen. Jenkit tekee sen kanootilla ja sehän ei onnistu. Arvioni onnistumisesta oli oikea, mutta sen verran keula hörppäsi, että sain vedet syliin. Aika viileää se oli. Keli oli hieno, aurinko alkuun pilkisteli pilvien takaa, kunnes hetken päästä päätti tulla rohkeasti esiin innostamaan melojaa. Pikkulintuja oli jo kivasti äänessä ja se oli kivaa melontamusiikkia.


Keväinen hetki oli todella kaunis, jostain syystä pidän keväästä kaikkein eniten. Maisema on jotenkin selkeämpi ennen vihreän kasvua. Voi tietysti olla osuutensa sillakin, että oli nuorempana allerginen heinille, ja kesän tulo tiesi huonoa,


Muutaman kilometrin päässä oli sivu-uoma, jota en ole koskaan onnistunut melomaan. Se on jotain kilometrin pituinen ja metrista kolmeen leveydeltään. Alku oli mukavan näköistä ja taisin arvata, mitä on odotettavissa. Sain kivan seikkailun, kun oli jäätä ja majavan kaatamia puita esteenä. Sit-on-top kajakki yhdistettynä kuivapukuun, on hieno yhdistelmä.  Jos tulee esteitä, joista et pääse melomalla, hyppää pois paatista ja vedä pulkka yli. Noissa olosuhteissa voisi vielä saappaissa olla nastat, niin johan sitä olisi helppoa seikkailua.


Loppumatkan joiduin hinamaan kulupeliäni, joka tulee ihan hyvin perässä.


Pienen mehutauon jälkeen oli rauhallista melomista kohtauspaikalle, josta jälleen sain kyydin kotiin töistä palaavalta vaimolta. Taas tuntui siltä, että lunastin antamiani lupauksia itselleni. Tätähän olin vuorotteluvapaaltani odottanut.



Tipuja


Kolmeviikkoa sitten laitoin kalkkunan munien kanssa yhden kääpiökochin munan koneeseen. Kalkulla haudonta-aika on 28 vrk ja kanalla 21 vrk. Eilen aamulla kääpiön munaan tuli särö. Laitoin märän paperin munan päälle, koska en voinut nostaa koneen kosteutta riittäväksi kuoriutumista varten. Illalla särö oli jo vähän isompi ja kuului piipitystä. Puolen yön jälkeen koirat alkoivat haukkua ja tarkastin tilanteen. Samalla kävin katsomassa hautomakonetta ja juuri oli pienokainen  tulossa ulos munasta. Laitoin korkeampi laitaisen laatikon sille koneeseen.



Aamulla pikkunen oli sen verran kovasti menossa, että oli pakko siirtää se poikaslaatikkoon.

Yllävän ponnekas kaveri. Jotenkin kuvittelin vastakuoriutuneen paljon avuttomammaksi. Sain sen jopa juomaan ja syömistäkin tuo yritti. Nokki myös uteliaana lämpötila-anturia.

Sain mopon runkon kasaamisvaiheeseen. Juodun hitsailemaan kannakkeita ja poraileen reikiä, joten en vielä ole sitä kummemmin viimeistellyt.


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Jäällä seikkailua ja lintujen alkuja

Olin eilen sunnuntaina luultavasti kauden viimeisellä jääretkellä. Perjanataina lähti joesta jäät ja meren rannassa oli ajettu paatilla väylä auki, joten jäät lähtevät todennäköisesti seuraavalla kunnon tuulella. Avoimen reuna oli noin kahden kilometrin päässä rannasta ja ajattelin luistella sitä katsomaan ja kokeilla kuinka pitkälle pääsen.



Varustuksena jo luottokaverikseni tullut kuivapuku, jäänaskalit,  luistimet, sauvat ja reppu. Tämä oli uudelle repulleni eka reissu ja se tuntui kelvolliselta selässä, tosin ei ollut kyllä paljoakaan painoa. Tuonne kuivapuvun alle pukeminen on melko haasteellista. Pitää kyllä tuulen, mutta myös hien sisällä. Täytyy varautua aina siihen, että matkanteko loppuu, ottamalla reppuun vaatetta.  Olen aika innostunut tuosta retkiluistelusta. Tuskin millään muulla tavalla pääsee lihasvoimalla pääsee yhtää lijaa ja yhtä pienellä enengiallla.


Jo rannassa virtauskohdissa oli paljon sulaa, mutta heti vieressä jää kantoi, joten ei hätää.



Ei päässyt tätä kautta Ruotsiin, kilometrin päässä näkyvä kari on viimeinen ennen avomerta. Jännä tunne olla parin kilometrin päässä merellä ja avovesi alkaa reilun kymmenen meterin päästä. Ylempää kuvaa ottaessa kuului pari risahdusta ja totesin jään murtuvan allani. Luistimilla päässee huomaamattaan aika ohuille jäille ja kun sitten pysähtyy.....





 Yritin kiertää takaisin lähtöpisteeseen rantoja pitkin, mutta virtaukset olivat sulattaneet viereiseltä lahdelta kaikki jäät. Jonkun matkaa rämmin rannan jäillä, mutta nekin loppuivat. Kevätjäillä on kaunista ja rauhallista ja uskoakseni tuolla varustuksellani selviän jäihin putoamisesta ehjin nahoin, joten ensi talvena jatketaan.


Läpivalaisin koneessa olevia munia.


Neljä kananmunaa olivat kaikki alkaneet kehittymään. Kalkkunanmunista isot munat oli tyhjiä, vähän kuin arvelinkin, mutta neljässä oli lähtenyt kalkku kasvamaan. Reilun viikon päästä toivottavasti nähdään pieniä pörrösiä tipuja.


Vähän mopoakin on tullut rakenneltua.


Pohjaan moottorille suojaa on helpoin rakentaa kun kääntää värkin ylösalaisin.